lauantai 16. toukokuuta 2015

Nobody said it was easy

Vihdoin vihreää nurmikkoa, jeee!

Ajattelin näyttää teille, että ei tämä treenaaminen ole minullekaan mitään lasten leikkiä - varsinkaan kun on treenannut neljä päivää putkeen ilman lepopäiviä. Panu lupautui kuvaamaan kun suoritan kokonaisen HIIT-treenin läpi viidentenä treenipäivänä, jotta takuulla näette niitä hetkiä kun minulla on voimat loppu ja yritän painaa eteenpäin. Kyseessä on 50 s työtä 10 s lepoa x 15 kierrosta HIIT, mutta arvelin ettei kukaan jaksa kuunnella ähinääni viittätoista minuuttia, joten nopeutin osia videosta niin että aika tiivistyi noin puoleen. Mitään ei ole kuitenkaan leikattu pois, joten sinänsä näette kokonaisuuden. Yritin pysäytellä videota niihin hetkiin, kun tekisi vain mieli ottaa huilitauko! Mind over matter, right? (Pahoittelen sotkua talossa, meillä on kylppäriremontti meneillään.)

Sinänsä tein typerästi että yritin tehdä normaaleja matelijapunnerruksia tämän voimattoman vasemman ojentajan kanssa - olisi pitänyt suosiolla vaan pitää yhtä polvea maassa. Luupää mikä luupää, onneksi ei käynyt vahinkoa tällä kertaa.





Toivottavasti tästä on iloa seuraavan kerran kun itse ähisette treenissä, kuvitelkaa minut sanomassa "Ei taukoja!" niin tulee sellainen intensiivisyys että johan erittyy kasvuhormonia ;)

Kolme viidestä liikkeestä onnistui ilman lisätaukoja työintervallin keskellä, mutta ymmärrettävästi punnerruksissa tuli ekstralepoa ja lisäksi polvennostojuoksussa hyppynarun kanssa oli pieni tauko kahdella kierroksella. Se syke oli vaan liikaa! Huh. Huomasin lopussa polvennostojuoksussa, että polvia ei vain saanut niin ylös kuin ekalla kierroksella, mutta tärkeintä on jatkaa tahtia sillä liikesuorituksella mihin pystyy. Helpomman liikesuorituksen jatkaminen on aina parempi vaihtoehto kuin lepäämään pysähtyminen.

Sandbagin paino oli noin 13 kiloa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti