lauantai 27. joulukuuta 2014

Voimajooga #6



Ehdinpäs vielä päivitellä teille uuden treenin ennen meidän reissun alkua. Tämä on loistava kinkunsulatussetti joka treenaa juurikin.. kinkkua! Muihin joogatreeneihin verrattuna tämä on hieman rankempi lihaksille ja itse korvasinkin tällä yhden normaalitreenin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään HIT, vaikka vähän hiki tuleekin ja takapuoli saa kyytiä. Aikaa menee n. 30 min riippuen millä tahdilla tekee, itse pidin yllä ripeän vauhdin.

2 kierrosta


Aikaa ei tarvitse ottaa ylös, sillä nopeus ei ole pointtina tässä. Jos haluaa kunnon venyttelyn niin kannattaa tehdä rauhassa ja hitaasti, jos taas haluaa enemmän kuntotreenin ja hien pintaan niin nopeasti. Kotka-asentoa varten voi laittaa valmiiksi 1 min countdownin ja tehdä seuraavan setin 2 kertaa läpi (jäähdyttely vain viimeisen kierroksen lopuksi):

1. Perusflow
2. Tuolista etunoja-askelkyykky taakse x 20
3. Leveässä haara-asennossa (jalat suorana) selkärangan kierto x 2 ja matala askelkyykkyhyppy x 2 kymmenen kertaa
4. Käänteisestä kyykystä kantapääpotku ylös x 20
5. Staattinen sivuaskelkyykky x 5 ja kolmio 4 krt (vaihtaen joka kerta puolta eli yht. 2 krt per puoli)
6. Antautumiskyykky ja jalan ojennus eteen x 10 per jalka
7. Kotka-asento 1 min per puoli
8. Kohotettu yhden jalan silta x 20 per jalka

Loppujäähdyttely:
- Nousu selältään istuma-asentoon ja taivutus eteen x 3
- Selkärangan kierto selällään
- Taivutus sivuille ja eteen turkkilaisessa istuma-asennossa

Antautumiskyykyssä (6.) yritä käyttää mahdollisimman vähän koukussa olevaa jalkaa jonka sääri laskeutuu alas. Ponnistat ylös tukijalan kantapäällä, toinen jalka vain seuraa mukana.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Tasapainoiluhaaste - viikko 3



Weee mulla on ollut niin hauskaa harjoitellessa näitä liikkeitä! Siitä tulee aina hieno fiilis kun on "saavuttanut" uuden liikkeen. Ja on muuten pakko harjoitella jos meinaa viikon päästä aina näyttää itse miten on edistynyt... Viime viikolla olin tosiaan niin kiireinen, että teillä on ollut kaksi viikkoa aikaa harjoitella liikettä nimeltään korppi sivulle (tai sivukorppi). Eli teidän pitäisi pysyä asennossa kaksi kertaa kauemmin kuin minä... ;) Sivukorpissa pysyminen oli suhteellisen helppoa korpin harjoittelun jälkeen, ehkä siinä on myös jokin mentaalinen turva kun pää on kääntynyt niin naama ei voi osua lattiaan. Seuraavan viikon liike on...



LENTÄVÄ KYYHKYNEN

 


Nyt muuten varmasi kaduttaa jos ei ole harjoitellut viime viikon venytyksiä! Asentoon pitää päätyä seisoma-asennosta: nosta jalka 90 asteen kulmaan vasten toista reittä ja ala kumartua alas niin että kädet koskettavat lattiaa. Tässä itsessään on jo ihan tarpeeksi haastetta jos teillä on pakarat ja takareidet yhtä jumissa kuin minulla.

Kierrä reiteen lepäävän jalan nilkkaa ja jalkapöytää käsivarren "ympäri" tukemaan asentoa ja ala siirtää painoa eteenpäin käsille. Yritä aluksi nostaa takajalkaa hetkeksi ylös koukussa:


Lähde siitä suoristamaan takajalkaa yhä enemmän:




Vähitellen voit yrittää nostaa takajalkaa yhä ylemmäs jos pysyt (ylin kuva), mutta näin alkuvaiheessa jalan saaminen suoristetuksi taakse vaakatasossa on ihan hyvä tavoite. :)  Joulun aikaan voikin sitten kilpailla kuka osaa asennon parhaiten...




Tasapainoilu saattaa jäädä tauolle lomamme ajaksi 9.1 asti, saa nyt nähdä. Jos nettiyhteydet pelaavat niin onhan se mahdollista että teen lentäviä kyyhkysiä bikineissä Bahamalta ;)

Oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille ja treenaajille!! Jos olette treenanneet ahkerasti tänä vuonna niin ottakaa pieni ansaittu lepo ja unohtakaa kalorit hetkeksi. Toisaalta jos motivaatio on korkealla ja vihdoinkin on aikaa, miksei voisi jatkaa hyvää treenirutiinia. Jouluna on hyvä mahdollisuus painostaa koko perhe mukaan treenaamaan, vaikkapa edes voimajoogaa :) Rentouttavaa lomaa!

perjantai 19. joulukuuta 2014

5 minuutin treeni #2


Weekeeend! Jos joulukiireet ovat pahasti päällä niin yritä ainakin saada päivään 5 min pikatreeni ennen suihkussa käyntiä.

Välineet: käsipainot

AMRAP

5 min


Tee seuraavaa settiä niin monta kierrosta kuin ehdit viidessä minuutissa:

1. 10 krt: punnerrus käsipainojen kanssa (kuten alakuvassa) - hyppää jalat käsien viereen - nosta käsipainot pään yläpuolelle niin että olet tuoliasennossa
2. 10 x soutu lankussa käsipainoilla (nosta yhtä painoa kerrallaan kohti kainaloa, pidä lantio suorassa ja vaihda vuorotellen kättä)
3. 10 x askelkyykkyhyppy käsipainojen kanssa (kädet roikkuvat suorana)


Löytyi tällainen vanha kuva :D

Tästä minulla ei ole omaa tulosta vielä, sillä yritän yleensä tehdä "kunnon" pidemmän treenin vaikka kiire olisikin kova. Onpahan katsottu valmiiksi kun seuraavan kerran on hektinen päivä.

Vielä on pari päivää aikaa treenata sivukorppia!! Panukin teki hienon sivukorpin ihan kylmiltään :) Kannattaa kuitenkin tunnollisesti tehdä nuo aiempien videoiden venyttelyharjoitukset avaamaan lantiota, sillä seuraavan viikon liikkeessä todella tarvitaan kyyhkysmäistä notkeutta.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Treeni #60: Deadlifts and squats



Välineet: kahvakuula

2 kierrosta


Oma aika: 19:00

Etsin varmaan 20 sekuntia kahvakuulaa burpeiden jälkeen :D Välillä on kyllä tohelo olo... Tämä ei ole kovin paha treeni, asteikolla 1-5 (tosi helppo - tosi rankka) antaisin arvosanan 2. Treenissä saa erityisesti kyytiä (ala)selkä ja vatsat, joten kyseessä on aika lailla keskivartalotreeni. Syke ei nouse liikaa, mutta polte vatsoissa on ihan hurja vitosliikkeessä! Toki jos tekee painavammalla kahvakuulalla kuin 10 kg niin saa vielä enemmän tehoa treeniin. Pyysin joulupukilta toista 12-14 kg kahvakuulaa kyykkyjä ja heilautuksia varten, saa nähdä miten käy... ;)


Porsaita äidin oomme kaikki

Possu mureutuu ihanasti savipadassa pari tuntia hauduttelemalla


Joulu lähestyy ja meikäläinen on siitä kovin innoissaan! Lähinnä loman, rentoutumisen ja vain rauhassa olemisen vuoksi. Aluksi vietetään joulua anopin ja äidin ruokapatojen äärellä, ja sitten 1,5 viikon ajan köllötellään Miami Beachilla sekä Bahamasaarilla oman kullan kanssa... <3 Aijai. Vielä kun ensi tiistaihin jaksaisi painaa. Meillä muuten syödään kotona kalkkunaa jouluna, se on niiiiin hyvää ja vieläpä vähärasvaista!

Tämä vuosi on ollut päätä huimaava työhommien suhteen ja olenkin tainnut esiintyä neljässä kongressissa, joista kaksi oli ulkomailla Kööpenhaminassa ja Kreetalla. Saksassakin tuli käytyä opettamassa viikon verran Nordhausenissa. Kesäloma meni lähinnä pihahommissa kun laitettiin takapiha kuosiin ja pystytettiin meluvalli tulevaa rekkaliikennettä silmällä pitäen, joten silloinkaan ei päässyt täysillä rentoutumaan. Milanossa tuli kyllä lomailtua pidennetty viikonloppu keväällä.

Tutkimuksen teossa on ollut pitkiä mittauspäiviä kun asiakkaat pääsevät terapiaan usein vasta omien töiden jälkeen. Jossain välissä on myös yritetty kirjoittaa artikkeleita ja edistää väitöskirjaa... Viime viikolla kun joululahjojen hankkiminen ja tulevan lomareissun käytännön asiat vielä kaatuivat päälle, stressi alkoi tuntua muunakin kuin väsymyksenä: alan nimittäin saamaan sydämen lisälyöntejä jos olen ollut kuormittunut jonkin aikaa. Univaje ja kofeiini pahentavat tilannetta. Kehon toipumista ei ole edistänyt se, että olen viime aikoina tehnyt todella rankkoja treenejä, esim. 3 kpl puolen tunnin HIT settejä. Näin psykologina pitäisi yrittää tajuta, että jos stressiä alkaa olla pidempi jakso, niin kehoa ei kannata rasittaa liikaa urheilulla. Se on totta, että liikunta lievittää stressiä noin yleisesti ja akuutissa stressissä, mutta jokainen rankka liikuntasuoritus on kuitenkin "stressi" myös elimistölle. Jos palautuminen on heikentynyt, siitä ei hyvä seuraa pitkällä tähtäimellä että treenaa viisi rankkaa treeniä viikossa. Siksi lyhyet, mutta intensiiviset treenit ovat parempia kun on pitkäaikaista henkistä kuormitusta - tai rauhallisempi pidempikestoinen voimajooga tms... Yleensä pitkäaikaisen kuormituksen huomaa ensin väsymyksenä, joka ei lähde nukkumalla. Tosin, näin kaamosaikaan niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan ;) Joululahjojen hankkimisen ja matkahommien varailujen jälkeen stressikin helpotti ja nyt on jo helpompi olla.




Oli mulla joku varsinainen aihekin tässä alunperin, eli siis ajattelin muistuttaa että jos naudan jauheliha, broileri ja lohi alkavat kyllästyttää ruokailussa, niin maailmassa on myös muitakin lihoja! Kuka muistaa kouluruokailun ällöttävän sitkeät ja jänteiset possukastikkeet? Ainakin itselleni ja näköjään myös Panulle on jäänyt niistä pitkäaikaiset traumat... Porsaansuikale on kuitenkin todella maukasta ja mureaa kun sen kypsentämiseen varaa reilusti aikaa. Itse ostan yleensä 300-400 g marinoitua ja 500-600 g maustamatonta marinoimatonta porsaansuikaletta sekoittaen ne, jos rasvan määrällä ei ole niin väliä.

Helppo possu a'la Anu
- Laita porsaansuikaleet pannulle ruskistumaan ja pilko joukkoon 1-2 sipulia (voi laittaa lisäksi myös suikaloitua paprikaa)
- Mausta mielesi mukaan
- Kaada kevyesti ruskistuneet suikaleet+sipulit uunin kestävään pataan ja lisää sekaan purkki kermaa. Kaada joukkoon vettä kunnes liha peittyy juuri ja juuri nesteeseen.
- Koko komeus uuniin 175 astetta ja haudutetaan pari tuntia. Avot!

Tämän ruoan kanssa ei aika ole niin justiinsa, liha on sitä mureampaa mitä kauemmin sitä pitää. Possu onnistuu hyvin myös liedellä hauduttaen ja niin se usein valmistetaankin, mutta minusta uuni on vaan helpoin.

Tämän aterian kylkeen sopivat hyvit esim. tuoresalaatti ja dieettiohjelmassa esitellyt veneperunat:



Mulla on kunnon arsenaalit Kreikasta, aina kun sinne eksyn ostan parasta mahdollista luomu extra virgin oliiviöljyä matkaani sekä tietysti mausteita (Kreikan mausteista jopa näkee kasvien osia eikä vain pelkkää jauhetta ja keinotekoisia makuaineita...). Ruoka on ylipäätään mielestäni sellainen asia, missä ei kannata venyttää penniä. Panostaminen laadukkaisiin tuoreisiin raaka-aineisiin ei ole halpaa, mutta se on oman (ja perheen) terveyden ja koko elinkaaren kannalta parasta. Jos minulla olisi lapsia, en rehellisesti sanottuna syöttäisi heille esim. nakkeja, valmislihapullia tai nugetteja ellei olisi jostain syystä aivan pakko. Tajusin tässä yksi päivä että en aktiivisesti välttele prosessoitua ruokaa vaan siitä on tullut elämäntapa - se että ottaisin evääksi kaupasta jonkun valmisruoan on yhtä todennäköistä kuin että pukeutuisin heinäkuussa rannalla laskettelupukuun. Mahdollista, mutta ei todennäköistä :D Jos minun täytyy saada pikaisesti jotain ruokaa eikä mitään ole valmiina, syön esim. hedelmiä ja pähkinöitä.




Viime vuonna uutisoitiin, että joka kolmas syö valmisruokaa viikottain. Tähän tosin lasketaan ilmeisesti karjalanpiirakat ja pakastevihannekset (wat? pelkät kukkakaalit?). Eniten eineksiä kuluttavat lapsiperheet, mikä kyllä nostattaa hiuskarvat pystyyn. Ei sillä, ymmärtäähän sen että kiire on jumalaton ja joskus se lapsi vaan ei suostu syömään muuta kuin ruoka-ainetta X ja nyt ollaan jo myöhässä ja vaatteet pitäis pukea... Mutta kun tiedetään, että lapsuuden ruokatottumukset siirtyvät aikuisuuteen. Ylipaino siirtyy aikuisuuteen. Makuaisti tottuu esim. tiettyyn määrään suolaan ja tämä siirtyy aikuisuuteen. Runsas rasvan määrä ruoassa lisää mieltymystä rasvaisiin ruokiin ja siirtyy aikuisuuteen. Ei ihme, että vanhemmat ovat vähitellen nousemassa barrikadeille päivähoidon ruokienkin suhteen. Mieluummin minäkin antaisin lapseni syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä kuin juoda sokeripillimehun välipalalla. Fanaattiseksi ei tarvitse ryhtyä ja pääasia että kotona ruokatottumukset ovat terveellisiä, mutta aihe pistää kyllä mietityttämään.




Yllä olevassa iltapalakuvassa on leivällä meikäläisen einestä eli pippurimakrillia :D Kun en jaksa laittaa kalaa lämpimäksi ruoaksi, ostan jotain tällaista leivän päälle. Leikkeleissä valitsen aina korkeimmat lihapitoisuudet, valitettavasi eräissä merkeissä törmää esim. 60% lihapitoisuuteen kalkkunassakin että tarkkana saa olla.

Tässäpä taas vähän ruokahöpinää, kommentteja ja mielipiteitä aiheesta saa jättää alle. Mitenkäs sivukorpin harjoittelu sujuu? Yllättävää kyllä, asennossa on näköjään mahdollista pysyä ihan näin harjoittelun alkuvaiheessakin. Normaalin korpin treenauksesta on ollut varmasti hyötyä tasapainon kannalta. Yllättävän rankka liike kyllä tuo sivukorppi, treenaa erityisesti ranteita, vatsoja ja toki käsiä. Sivuvatsat huutaa joulun kunniaksi hoosianna Daavidin poika! Haha.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Treeni #59: Happy birthday!


To me ;) Eilen oli synttärit.

Välineet: käsipainot, hyppynaru, kahvakuula

2 kierrosta


Laita valmiiksi 1 min countdownit hyppynaruosuuksille ja ota kokonaisaika ylös.

Oma aika: 18:06.

Kulunut viikko osoittautui niin kiireiseksi, että en ole kertaakaan ehtinyt treenata viikon 2 tasapainoliikettä. Yksinvaltiaan oikeudella päätän että treenaamme vielä ensi viikon ajan sitä! Olen muuten alkanut arvioida treenien rankkuutta sekä sitä mihin lihasryhmiin mikäkin treeni ottaa eniten. Haluan first hand knowledgen ja seuraavan päivän lihaskiputilan, joten arvioiden lisääminen tapahtuu vasta ensi vuoden puolella ja vain uusiin treeneihin.

Enjoy your weekend!

tiistai 9. joulukuuta 2014

5 minuutin treeni superkiireisiin päiviin


Pitäisi jo olla nukkumassa, mutta halusin jakaa vielä treenin minkä tein tänään ennen nukkumaanmenoa. Joskus vaan käy niin, että päivään ei tahdo mahtua edes sitä vartin treeniä tai energiatasot eivät millään riitä siihen. Nukuin itse huonosti viime yön, koska olin nukkunut edellisenä yönä liikaa ja mielessä pyöri monia stressaavia tekemättä olevia asioita. Herätys töihin klo 6:15 ja kotiin klo 21:30, huh huh. Tein eilen brutaalin megapitkän 34 min HIT:in, joten annoin itselleni armoa tehdä päivän päätteeksi vain 5 minuutin treenin - mutta TÄYSILLÄ.

Kun aikaa on vain 5 minuuttia, ei missään nimessä saa antaa itselleen hengähdystaukoa. Treenin liikkeiden tulee myös olla sykettä nostattavia ja voimaa kehittäviä - perusvatsojen tekeminen ei paljon mieltä lämmitä. Aikaa ei ole myöskään tuhlattavaksi monimutkaisten liikkeiden opetteluun.

AMRAP

5 min


1. Punnerrus x 5
2. Hypyt lankussa x 5 (lankussa hyppää jalat lähelle käsiä ja takaisin lankkuun = 1 toisto)
3. Kerähyppy x 5 (hyppää ilmaan nostaen polvet mahdollisimman korkealle, läimäytä polvia käsillä)
4. V-vatsat x 5 (jalat suorana, selkä käy välillä maassa mutta jalat pysyvät koko ajan ilmassa)

Omat kierrokset: 7

5 minuutissa ehtii siis tehdä 35 punnerrusta ja 105 vatsalihas/jalkaliikettä. On aina parempi, että tekee JOTAIN kuin on tekemättä mitään. Ei tekosyitä :) Nyt unille ja pian taas uutta (pidempää) treeniä!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Tasapainoiluhaaste - viikko 2



KORPPI SIVULLE

 

Olipas kiva seurata keskustelua ja jopa nähdä teidän korppiasentojanne viime viikolla! Moni innostui haasteesta, kuten oli tarkoituskin. Huomasin muuten eilen, että sain hankittua jopa mustelman tynkää ojentajiini korpin harjoittelusta. Alussa pysyin korpissa vain muutaman sekunnin, mutta kuten videolta näkee viikon treenin jälkeen onnistui jo yli 20 sekuntia :) Kunnon kokovartalotärinä!

Ensi viikon liikkeenä on korppi sivulle. Videon kulku alkuharjoituksineen:

1. Kuollut kyyhkynen 30 s per puoli
2. Lankku 30 s
3. Kyyhkynen 30 s per puoli
4. Lankku 30 s
5. Helpotettu korppi sivulle
6. Korppi sivulle

- Kuollut kyyhkynen on periaatteessa vanha kunnon pakaravenytys, mutta nilkkoja täytyy taittaa 90 asteen kulmaan - ne eivät ole ojennettuina. Kiinnitä huomiota, että reiteen nojaa nimenomaan sääri eikä nilkka: vie jalkaa tarpeeksi pitkälle. Selkä ja pää ovat vasten lattiaa, mielellään myös hartiat jos notkeus sallii.
- Kyyhkysessä pidä lantio ja vartalo jalkojen välissä, älä kippaa lantiota etureiden puoleen. Huomasin itse että pakarat ovat ihan jumissa, ennen pääsin sentään aika lailla maahan asti liikkeessä :P Jos sinulla on samanlaista kireyttä, kevennä itseäsi työntämällä käsillä maasta.
- Helpotetussa korpissa sivulle tue reiden yläosa toiseen kyynärpäähän ja polvi toiseen kyynärpäähän. Videolla ojensin nilkkoja, mutta ne voivat olla 90 asteen kulmassa.
- Korpissa sivulle tue alapuolella olevan jalan polvi kyynärpäähän. Treenaa molempia puolia yhtä paljon! Huomasin että itselleni jalat oikeaan kyynärpäähän oli helpompi puoli :)


perjantai 5. joulukuuta 2014

"Minä pystyn"


Toivottavasti olette ahkerasti harjoitelleet ensimmäisen viikon tasapainoiluhaastetta! Eilen saavutin itse sellaisen vaiheen, missä kroppa ja aivot yhdistyivät ja tuli yhtäkkinen tajuaminen miten asento toimii. Sen jälkeen asento oli helppo pitää kymmenisen sekuntia, mitä nyt kädet vähän tärisivät ja vatsat huusivat hoosiannaa. Ei uskoisi, miten paljon vatsalihakset itse asiassa tekevät töitä tuossa liikkeessä, vaikka toki sen huomaa käänteistä korppia harjoitellessa. Lonkankoukistajat puolestaan ovat ihan tulessa kun yrittää asetella polvia tukevasti kainaloon. Kannattaa tosiaan suunnata katse suoraan eteenpäin ja ajatella itseään hyvin pienenä pakettina kun lähtee kallistamaan painoa käsille, oikea pään asento auttoi minua paljon.

Eilen tuli töissä puhetta voimasta ja haluan vielä sanoa, että vaikka näissä tasapainoiluissa tarvitaan tietty määrä voimaa, kyse on ennemminkin tasapainosta ja kehon koordinaatiosta. Jos jaksat tehdä normaaleja punnerruksia ja pystyt minuutin ajan olemaan lankussa, sinulla luultavasti on tarpeeksi voimaa tehdä korppiasento. Kyse on "vain" puuttuvista hermoyhteyksistä aivojen ja kehon välillä, jotka lisääntyvät kun tasapainoilua treenaa. :)




Ahaa-elämys korppiasennosta sai minut pohtimaan ylipäätään sinnikyyttä ja harjoittelua. Vaikka huipulla kisaavilla urheilijoilla voi olla luontaisia lahjoja lajiinsa, suurin osa menestyksestä johtuu kuitenkin ahkerasta harjoittelusta. Kaikki lähtee uskosta ja luottamuksesta itseensä - minä varmasti pystyn, kunhan vaan treenaan tarpeeksi. Näin psykologina tapaa jatkuvasti ihmisiä, joilla ei tätä ajatusta syystä tai toisesta ole. Lapsuuden perheen asenteilla, uskomuksilla ja vanhempien tavassa puhua lapselle voi olla kauaskantoiset seuraukset aikuisuuteen. Opimme uskomaan itseemme kun meihin ensin uskotaan. Mitä tapahtuu jos lapsi on aistinut vanhemmista ettei hän ole tarpeeksi hyvä, mikään ei tavallaan riitä kehujen tai arvostuksen saamiseksi, lapsen taitoihin ei ole luotettu, häntä on vähätelty ja asenne on ollut "Ei sinun nyt ehkä kannata yrittääkään kun tämä on aika hankala juttu"? Nuo äänet ja asenteet sisäistyvät meihin sisäisiksi ääniksi, jotka aikuisenakin sanovat pään sisällä että ei kannata kokeilla mitään haastavaa. Pysytellään turvallisissa tutuissa asioissa missä ollaan hyviä. Eihän sinne (paikkaan/lajiin/harrastukseen X) voi mennä kun minä olen tämmöinen ja muut ovat paljon taitavampia ja tietävät mitä tekevät. Psykologiassa käytetään myös termiä "opittu avuttomuus" seuraavasta ilmiöstä:

"Seligman tutki alun perin koiria, jotka hän jakoi kolmeen ryhmään. Ensimmäiselle ryhmälle annettiin sähköiskuja, jotka koirat saivat kuitenkin loppumaan painamalla eräänlaista kytkintä. Toiselle ryhmälle annettiin myös sähköiskuja. Tällä ryhmällä sähköiskut kuitenkin jatkuivat riippumatta siitä, mitä koirat tekivät. Kolmas ryhmä oli verrokkiryhmä, jolle ei annettu sähköiskuja.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa koirat laitettiin tilaan, jossa heille annettiin jälleen sähköiskuja. Koirat pystyivät kuitenkin pakenemaan tilasta varsin helposti hyppäämällä matalahkon aidan yli.
Ensimmäisen ja kolmannen ryhmän koirat, toisin sanoen koirat, jotka olivat aiemmin onnistuneet lopettamaan sähköiskut omalla käytöksellään, sekä koirat, joille ei aiemmin ollut annettu sähköiskuja, hyppäsivät nopeasti aidan yli ja pakenivat. Sen sijaan koirat, jotka aiemmin eivät olleet pystyneet vaikuttamaan kokemuksiinsa, jäivät tilaan ja kävivät ulisten makaamaan maahan. Ne olivat oppineet avuttomiksi.
Seligmanin myöhemmät tutkimukset vahvistivat havainnon myös ihmisillä: jos emme joskus saavuta haluamaamme lopputulosta, päädymme hyvin nopeasti uskomaan, että emme pysty vaikuttamaan elämäämme. Opimme avuttomiksi. Tämä taas johtaa passiivisuuteen tai jopa depressioon." ( http://www.gradutakuu.fi/2010/01/11/opittu-avuttomuus/ )

Toki myös temperamentti voi vaikuttaa osaltaan siihen, miten uskaltaa lähteä kokeilemaan uusia asioita. Jotkut ovat luonnostaan varovaisempia ja herkempiä ja toiset avoimempia ja "riehakkaampia". Suurempi vaikutus on kuitenkin kasvatuksella ja ympäristöllä missä on elänyt. Itse olen ollut onnekas siinä mielessä, että taitoihini on aina uskottu ja asenteeni aikuisenakin on, että otan innolla kaikki haasteet vastaan. Jos sinä et ole ollut yhtä onnekas, voit silti kääntää uskomuskelkkasi ympäri. Se vaatii sinnikkyyttä ja harjoittelua aivan niin kuin tasapainoilu, mutta tämä tasapainoilu tapahtuu vain pään sisällä. Kun uskallat "hypätä tuntemattomaan" niin luultavasti huomaat, että mitään pahaa ei tapahdu. Sinusta pidetään ja sinuun uskotaan, ja harjoittelemalla voit tulla taitavaksi lähes missä asiassa vain. Kun näitä kokemuksia kertyy lisää ja saat muilta rohkaisevaa palautetta, alat vähitellen uskoa itseesi yhä enemmän. Kokemus todistaa sinulle, että pystyt mihin vain, kunhan laitat asiaan aikaa ja energiaa :)

Olipas siinä tsemppipuhe. Tarkoituksena on sanoa, että myös JUURI SINÄ pystyt oppimaan näitä aluksi hyvin vaikeilta tuntuvia tasapainoiluja. Tärkeintä on sinnikäs yrittäminen ja harjoittelu. Aluksi minustakin tuntui, että noinkohan pystyn pysymään edes viisi sekuntia korpissa viikon päätteeksi. Älä keskity lopputulokseen vaan harjoittele - lopputulos tulee kyllä itsestään. Pidä hauskaa ja haasta itsesi! :)

maanantai 1. joulukuuta 2014

Miten mulla menee

Hikinen, mutta onnellinen - 7 uutta treeniä purkissa


Välillä tulee aina kysymyksiä että mites treeni kulkee mulla itsellä. Syyskuun puolivälissä koin erittäin outoa motivaatiopulaa sen jälkeen kun olin pitänyt pisimmän treenitauon HIT:istä neljään vuoteen. Minä, jolle treenaamisesta oli tullut sama asia kuin hampaiden pesu - juttu joka kuuluu arkirutiineihin eikä ilman sitä voi olla. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tajusin oikeasti säännöllisyyden merkityksen. Sitähän kuulee jatkuvasti, että treenamisesta pitäisi tulla tapa, mutta tuossa vaiheessa vasta itse tajusin miten se tapa auttaa treenaamaan. Siksi kaikki laihdutusoppaat ja -artikkelit paasaavat miten on parempi treenata vähemmän aikaa useamman kerran viikossa kuin kerran pari pitkän jakson. Kyllä minä sen tiesin, mutta en jotenkin uskonut että motivaatio/jaksamispula voisi ikinä enää kohdata itseäni kun olin treenannut kuitenkin niin kauan ja rakastanut tätä tyyliä. Ei se tarvitse näköjään kuin (pidemmän) tauon.

Tämän takia homma ei oikein toimi jos treenaa vain 2-3 krt viikossa. Siihen jää 4-5 muuta päivää, jolloin treeni ei ole tapa. Tämän omakohtaisen kokemuksen jälkeen en voi painottaa tarpeeksi, että viikkoon mahduttaa ne viisi treeniä!! Kun sitä on vaikka pelkän määrätietoisuuden ja sitoutumisen voimalla tehnyt pari viikkoa, kuukauden, niin siitä tulee se hampaiden pesun kaltainen rutiini, jota ilman ei voi olla. Ensimmäinen treeni tauon jälkeen oli mulla "Voi ei, ei jaksais..." fiiliksillä ennen kuin pääsi taas vauhtiin. Loppusyksyn olen mahduttanut viikkoon aina viisi treeniä + yhden voimajoogan lepopäivänä ja into on kova.

Tällä viikolla yksi "treeneistäni" oli uusien treenivideoiden kuvaaminen. Kuten asuvalinnoista voi huomata, kuvaan siis kerralla purkkiin useita treenejä ja sitten vähitellen editoin klipit ja teen postaukset ynnä muut. Teille on tulossa siis verta, hikeä ja kyyneliä!!! Tai ainakin hikeä ;) Alla vähän maistiaisia ja loppuun blooperi...


Me ei mitään helppoja punnerruksia harrasteta!

Hämähäkkipunnerrus

Tiedossa erilaisia potkuja!


Emmekä tietenkään voi olla ilman... ihanan vihattavia askelkyykkyjä! Tässä luistelijan askelkyykky.