 |
| Ituhippi |
Päätin sitten viikon alusta taas korjata kasvisten puuttumista ja ruokarytmiä siirtymällä dieettiruokavalioon. Ei mitenkään orjalliseen sellaiseen, mutta niin se vaan täytyi myöntää että pääaterioilla kasviksia ei todellakaan ollut enää se puoli kiloa... Välipalat alkoivat unohtua töissä ja hiilareita meni selvästi enemmän kuin proteiinia.
Tämä viikko on ollut jotenkin todella todella tuskainen, paljon hankalampi kuin tammikuussa aloittaessa... En vaan millään jaksa syödä kaikkea mitä pitäisi! On dieettiongelmat on... :P Mutta oikeasti, vaikka kalorimäärä onkin vähäinen niin sitä syötävää tavaraa on jotenkin niin paljon. Toissapäivänä jäi varmaan 2/3 päivällisestä syömättä, eilen taas raejuusto, tomaatti ja 50 g kasviksia... Tänään jää varmaan välipalan protsku välistä, taistelen parhaillaan päivällisen kasviksia alas.
Syykin ongelmiin on jo tiedossa: herään liian myöhään ja syön liian myöhään. Tänäänkin meni lähemmäs klo 14 kun pääsin lounaalle ja välipalasta söin puolet matkalla töistä kotiin klo 18-19. Täytyy nyt oikeasti tsekata nuo suositellut kellonajat ja yrittää elää edes lähes niiden mukaan. Mitenkäs teillä on sujunut, ketkä olette dieettiohjelmaa nyt testanneet? Olisi kiva kuulla.
 |
| Eväät töihin |
Tänään juttelin myöhäisellä lounaalla kollegan kanssa, joka tekee väitöskirjaa ylipainoisten syömiskäyttäytymiseen ja laihtumiseen liittyen. Kyselin artikkelien päätuloksista ja ilmeni mm., että joustavasti diettaavat onnistuvat paremmin laihdutusurakassaan kuin tiukasti diettaavat. Tämä on helppo uskoa: kysehän on lopulta elämäntavan muutoksesta, ja jos on vaikkapa tiettyjä "kiellettyjä" ruoka-aineita niin mitenkähän todennäköistä on että ihminen jaksaa niitä koko elämänsä vältellä... Tiukkiksilla tulee jojo-efekti kun "dieettikausi" päättyy.
Tämän vuoksi edelleen suosittelen, että jos tässä dieettiohjelmassa on joku ruoka(aine) mitä inhoat, vaihda se heti johonkin muuhun! Ohjelmasta saa tosi hyviä vinkkejä/rytmiä normaaliin ruokavalioon, mutta muutokset siirtyvät sitä paremmin arkeen, mitä paremmalta ruoka maistuu. Toiset ovat sitä mieltä että ruoka on tehty nautittavaksi, toiset taas että ruoka on vain polttoainetta - itse olen näiden näkökulmien välimaastossa. Jokaisen suupalan ei tarvitse olla makujen sinfonia, mutta elämästä menee ilo jos suuhun laitetaan pelkkää pahvin makuista tavaraa. Kultainen keskitie siis tässäkin. On hyvä kuitenkin antaa mahdollisuus jollekin mistä et aluksi pidä; esim. eräässä tutkimuksessa 2010 lapset oppivat pitämään vihannesten mausta 9-10 syömäkerran jälkeen (paitsi paprikasta, outoa....). Voin sanoa, että sama hitaasti syttyvä ihastus kävi minulle ja puuro+marjat+raejuusto -kombolle.
Herkkujen suhteen... Tiedät itse parhaiten. Itse en halua elää kokonaan ilman pitsaa, karkkia, sipsejä tai Crowmoorea (heh), joten olen päättänyt että viikonloppuna näitä saa yhtenä päivänä nauttia kohtuudella. Jos syö 90% ajasta hyvin, ei siinä pienet herkut tunnu. Tiedän myös sen, että itsekurini ei välttämättä pidä jos kotona on koko ajan näitä herkkuja komerossa ja Panu niitä napsii... Siksipä herkut suunnataan ostamaan vasta viikonloppuna, kun ne on tarkoitus syödä. Jos kuulut siihen kategoriaan, että pari karkkia johtaa hallitsemattomaan kierteeseen missä yhtäkkiä jättipussi makaa tyhjänä pöydällä, niin totaalilakko voi olla hyvä. Päätä itse.
Sellaisia tunnelmia tällä kertaa. Tätä kirjoittaessa olen onnistunut napostelemaan jopa salaatinkin kokonaan, jes. Loppukommenttina kehoitan kokeilemaan kookosöljyä ruoanlaitossa, jos et sitä vielä ole tehnyt. Erityisestihän se käy yhteen kanan kanssa, mutta täällä esimerkiksi 100 muuta käyttötarkoitusta tavaralle. Kookosöljyn terveysvaikutuksia tutkitaan ahkerasti ja havaintoja on jo mm. siitä, että kookosöljy itse asiassa edistää painonpudotusta. Tärkein syy miksi itse käytän sitä on kuitenkin huumaavan ihana tuoksu ja se, että kookosöljy ei kuumassakaan lämpötilassa roisku ja rätise kuten muut öljyt/rasva. Joskus vaan avaan purkin ja haistelen, ah...
Jos mietit nyt, että eikös tämä ollut se paha paha mikä sisältää niitä pahoja rasvoja, niin se on vanhentunut käsitys (tyydytetyt rasvat eivät lisää verisuonitauteja) ja koski lähinnä roskaruoka-alalla käytettävää eri tavoin käsiteltyä kookosöljyä, ei luomuversiota kaupoissa. Eikä tarvitse pelätä että kaikki ruoka hukkuu kookoksen makuun jos tuota käyttää, itse en oikein edes huomaa lopputuloksessa mitään makuvivahdetta siihen suuntaan. Ehkä vaan maustan ruokaa liikaa...
Treeniä taas tiedossa pian, otetaan esim. HIIT taas kuvioihin ja tehdään 50 s työtä 10 s lepoa 12 kierrosta! Tiedossa muun muassa samurai-askelkyykkyjä, sumokyykkyjä ja tornadovatsoja :)
Moikka, olen ajatellut kokeilla tämäntyyppistä ruokavalio-ohjelmaa, valitettavasti se ei vaan täällä reissussa ihan onnistu, yritän tammikuussa sitten, kunhan joulureissukin on takana. Noi pähkinöiden pusstusvinkit ovat hyviä, just sellaisia tarttisin, että saisin arvioitua, että mikä on oikea määrä. Kiinassa oikeastaan ruoka, jota syö on tosi kasvis/hedelmäpainotteista ja maitotuotteita ei oo käytännössä lainkaan, mikä on ihan hyvä, mutta määrien arviointi on vaikeaa ja välillä tulee syötyä liikaa hiilareita. Herkut, joihin täällä sorrun on olut ja Starbucksin Caramel Latte ja Oatmealraisin Cookie (aivan tooosi hyvää) Proteiinin saanti on myös välipaloille haasteellista, koska täällä ei oo rahkoja eikä raejuustoja. Eli keitetyillä kananmunilla mennään. Keitän noin kerran viikossa ja syön sit kaks kerralla, tai toisesta keltuainen menee aika usein roskiin. Mulla ei kyllä ikinä oo vaikeuksia saada ruokia alas... Ihan vieras käsite, ettei saisi jotain syötyä. Enemmänkin olen just sitä, jos tarjolla on niin vaikea kieltäytyä. Siis paras on kun ei pidä kaapissa mitään sellaista, johon voi sortua. Parhaita raaka-aineita on sellaiset terveelliset jutut, jotka ei kuitenkaan oo niin herkullisia että niitä söisi herkuttelumielessä. Esim. Goji-marjat. Niitä pidän kaapissa koska ne on niin kuivia, että en syö niitä mielitekoon. Mut aamupuurossa ne on hyviä! Sen sijaan rusinat käy mulle karkeista, joten niitä ei saa olla liikaa saatavilla... Mut mun varsinainen kysymys on tämä: Joo, onhan dieetti helppo, jos voi punnita kaikki ruoat kotona ja ottaa ne sit mukaan päivän ajaksi. Mutta jos syö käytännössä yli puolet elämästään erilaisissa ravintoloissa...? Miten oppia arvioimaan annoksia? Kiinassa ei ole edes lautasmallia, kun syödään kulhoista... Mietin myös, että ehkä Suomessa pitäisi kuskata sitä kirjevaakaa viikon verran mukana lounasravintoloissa jotta tietäis paljonko ne aineet oikeasti painaa...
VastaaPoistaOon tehnyt Roundi3 treenejä täällä, mut valitettavasti kun you tube ei näy, osa liikkeistä on voinut olla vääriä, kun en ole varma ohjeesta, miten ne tehdään... No, tärkeintä lienee, että oon tehnyt jotain.
Kiitokset vinkeistä ruokavalioon, ovat mielenkiintoisia!
Moikka! Vastasin yleisesti tähän uusimmassa postauksessa. Kiinan suhteen - olen niin kateellinen hyvänmakuisista kasviksista!! :D Kun saisin niitä pari lavaa tänne Suomeen... Toisaalta on hyvä tiedostaa, että sweet & sour ym. tyyliset kastikkeet ja pähkinät kasvisten seassa voivat sisältää paljonkin kaloreita. Sinänsähän Kiinassa on kiva, että annoksia on paljon ja ne jaetaan, ja että riisi on erikseen kulhossa eikä valmiina jokaisen lautasella. Siinä voi omaan kippoon annostellessa yrittää arvioida määriä ja valita ei-niin-kastikepitoisia kasviksia.
PoistaItse kuulun taas siihen kategoriaan, että ns. "terveelliset herkut" eivät lämmitä mieltä yhtään :P Proteiinipannarit maistuu ihan kuralle ja lehtikaalisipsit yhtä karsealle... Olen vaan todennut sen, että parempi syödä vähän oikeita herkkuja kuin yrittää korvata niitä pahan makuisilla korvikkeilla - nautintohan siinä on pääasia. Goji-marjat ovat kyllä fiksu valinta, ja siellähän ne on niin pirun halpojakin :)
Eikö Youtube toimi edes yliopiston VPN-yhteyden kautta?