Paras & nopein tapa tehdä kiharat pitkiin hiuksiin

Tästä piti tulla postaus siitä, miten saada parhaat overnight curlsit yön aikana ilman kihartamista lämmöllä. Kuukauden testailujen jälkeen tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kerran jo blogissa kuvaamani (feikki polkkatukka-postaus) tapa on vaan yksinkertaisesti se paras tyyli ainakin minulle. Kiharasta saa paremmin sen näköisen lopputuloksen kuin haluaa, se on varma tapa (ei yllätyksiä aamulla) ja kihara säilyy pisimpään. Eikä se vie kauan aikaa!

Pidemmittä puheitta, tällä kertaa paremmilla ohjeilla kuvien kera, paras ja nopein tapa tehdä kiharat hiuksiin:

Tarvitset joko kihartimen tai suoristusraudan. Itse tykkään käyttää suoristusrautaa, mutta jos kihartamistekniikka raudalla ei ole hallussa niin käytä kiharrinta.

1. Tee hiuksiin kaksi poninhäntää korkealle päälaelle. Bonuspisteitä siitä, että leikit Baby Spiceä.

 

"If you wanna be my lover, you gotta get with my frieeeends!"

2. Kiharra kumpikin poninhäntä neljässä osassa. Kiharrat siis yhteensä 8 osiota.

 

"Make it last forever, friendship never eeends!"

3. Päästä varovasti ponnarit auki (suihkauta hieman lakkaa jos siltä tuntuu).

4. Viimeistele tyyli: itse teen jakauksen aina sivuun ja kiharran vielä "otsatukan" sivulle. Voit myös tupeerata päälakea ja haroa kiharoita hieman sormilla, jotta ne avautuvat enemmän.

Lopputuloksena luonnollisen näköiset ja elävät kiharat, paljon nopeammassa ajassa kuin että kihartaisit ensin niskahiukset osioissa ja lopuksi päälaen monessa osiossa.

Tämä on oma valintani, sillä nukkumisen laatu kyllä kärsi kun hiuksia laitteli eri tavoin yöllä kiinni, jotta ne olisivat aamulla nätillä kiharalla. Lopputuloksesta ei myöskään aina voinut olla varma: paljon riippuu siitä, miten kosteat hiukset ovat kun ne laitetaan kiinni. Itselläni on se ongelma, että jos laitan liian märkää hiusta kiinni niin se on vielä aamullakin märkä! Tasapainottelu sopivan kosteuden kanssa oli tosi hankalaa.

Jos haluatte kuitenkin testata yön yli syntyviä overnight curlsejä, niin nutturavalkin (tai sukan!) avulla tehty nuttura keskelle päälakea oli niistä suosikkini:

Kannattaa mieluummin odottaa että hiukset ovat kuivat tai kuivata ne, ja tämän jälkeen kostuttaa niitä  reippaasti suihkuttamalla vettä ennen kuin tekee nutturan.

Hyvää loppuviikkoa ja testailuiloa :)

Lepoa ja vauvoja

Kuumeisen illan jälkeen päätin pitää kunnolla lepoa treeneistä - sekä minulla että Panulla kävi niin, että kuumeemme nousi nimenomaan heti treenin jälkeen. Normiflunssassa minulla on aika huoleton suhtautuminen treenaamiseen, mutta kuumeen otan aina vakavasti, varsinkin kun sitä on minulla niin harvoin. Lisäksi kun treenaa ahkerasti 5 krt vko lähes vuoden ympäri, niin on ihan hyväkin ottaa välillä viikon breikki, jotta lihakset saavat kunnolla levätä.

Lauantaina oltiinkin sovittu reissu Pyhä-Häkin kansallispuistoon kaveripariskunnan ja koiruuksien kera. Onnistuin jotenkin kipeyttämään juuri ennen reissua yhden varpaani, mutta onneksi se ei juurikaan haitannut kulkua... Minä olisin halunnut neljän lepopäivän jälkeen tehdä pisimmän 17 km lenkin, mutta Panun mielestä 7 km oli ihan riittävä. ;) Toki oltiinkin paikan päällä vasta klo 12.

Kolme tuntia meillä meni kun pysähdeltiin koko ajan räpsimään kuvia sekä pysähdyttiin laavulla paistamaan makkarat. Sää oli onneksi tosi hyvä näin myöhäiselle syksylle, aurinko paistoi alkumatkan ja porukkaa oli hurjasti liikenteessä - ehkä syyslomankin vuoksi. Onneksi kuitenkin pysähdyimme hetkeksi sivupolulle, jolloin pääsimme väliin missä edessämme eikä takanamme kulkenut ketään ja pystyimme pitämään koiria irti. Nuo hauvat ovat sellaisia kilttejä rassukoita joilla ei ole mitään metsästysviettiä, joten ne köpöttelivät kiltisti aina polkua tai pitkospuita pitkin.

Olen ihan addikti luonnossa liikkumiseen, jos minut päästettäisiin niin olisin joka viikonloppu varmaan jossakin luontopolulla retkeä tekemässä! Tykkään myös kovasti valokuvata hienoja maisemia. Se on parasta kun sinulla ei ole mitään suunnitelmaa, vaan yhtäkkiä huomaat että "Ah! Tästä kohdasta saisi hienon kuvan." Joskus se toimii, joskus ei, useimmiten toimii. En ole jaksanut opiskella kuin perusasiat aukoista ja ISOista ja histogrammien ulkonäöstä, sillä kuvia on niin helppo nykyään jälkikäteen säätää. Olisihan se ihan hyvä käydä joku koulutus tietysti. Ainoa missä yritän olla tarkkana on nopeiden liikkuvien kohteiden kuvaaminen: siinä täytyy asettaa suljinaikaa eli shutter speediä kohdilleen tai muuten ovat vilkkaiden koirien tassut sumeita. :)

Viikonloppu menikin vauhdilla ohi kun perjantaina käytiin parin muun kaveripariskunnan kanssa leffassa (Napapiirin sankarit 2, ei tietysti ollut yhtä hyvä kuin eka...) + syömässä, lauantaina oltiin päivä Pyhä-Häkissä + iltaa vietettiin pelailemalla taas kavereiden kanssa itse keksittyjä pelejä, ja sunnuntaina oli ystävien vauvan kastejuhla.

Lettikampausta vaihteeksi

Napsin myös juhlista lähtiessä parit baby belly-valokuvat muistoksi raskaana olevalle ystävälleni, niistä tuli aivan ihania vaikka sessio olikin tosi pikainen <3 Kaunis malli helpottaa asiaa!

Appseja + mikä ihmeen serrapeptaasi?

Olen viime aikoina testannut muutamaa ennestään tuntematonta terveyteen/hyvinvointiin liittyvää puhelinsovellusta, ja olisikin kiva kuulla mitä appseja te käytätte? Ennestään minulla oli käytössä tietysti SportsTracker ja lisäksi WeightMeterfree, johon kävin kirjaamassa joskus parin kuukauden välein painon. Nyt olen käyttänyt Pedometeriä askelten seurantaan ja Sleep as Android-ohjelmaa unen tarkkailuun (jälkimmäistä saa siis kokeilla 14 päivää maksutta). Ihan mielenkiintoista dataa, mutta täytyy tietysti suhtautua aina varovaisuudella tuloksiin. Onko teillä jotain appseja mistä tykkäätte ja suosittelisitte? Jättäkää kommentteja. Olen myös testaillut erityisesti iltaisin Sinivalosuodatinta, jotta puhelimen kirkas valo ei ehkä niin paljon vaikuttaisi melatoniinin tuotantoon tai unen laatuun.

Mulla SportsTracker on käytössä myös suunnistamiseen kun samoilen koiran kanssa pitkin metsiä ja harjuja ;D

Pedometer lauantain touhupäivän jälkeen - haravoin koko pihan!

Sleep as Androidin näkymää kuudelta päivältä. Panu oli tuolla ajanjaksolla kipeänä ja pyöri sängyssä, niin että puhelin saattoi tallentaa hänenkin liikkumistaan.

Tarkempaa tietoa yhdestä yöstä. Ai kuka muka torkuttaa... ;D

Suunnilleen kuukausi sitten kirjoittelin flunssan selättämisestä ja onnistuinkin pysymään terveenä parin päivän kurkkukivusta huolimatta. Nyt keskiviikkoiltana Panulle nousi kuume ja kyseessä oli ilmeisesti ihan kunnon virus, sillä kuumetta kesti monta päivää yhtäjaksoisesti ja välillä lämpö oli jopa 39,2 astetta. Mitattu sekä digitaalisella mittarilla että ei-digitaalisella, sillä ei heti uskottu. Aika karmealta näytti ja huonoon kuntoon veti herran, kuumeen nousu aina tärisytti kunnolla. Oireet olivat "vain" tuo kuume, kurkkukipu ja nivelkivut. Pelkäsinkin kauhulla millainen oma oloni tulee olemaan kun tauti tarttuu - vaikka kuinka käsiä pesisi niin on se aika todennäköistä jos nukkuu ihan toisen vieressä... ja perjantaina ei malttanut enää olla pussaamattakaan. ;)

Sunnuntai-iltaa kohti tunsin pientä tuntemusta kurkussa ja maanantaina töissä oli jotenkin kipeä olo. Heti aamusta kroppa sanoi, että tänään ei seisota, vaikka normaalisti seison sähköpöydän kanssa iltapäivään ennen kuin otan satulatuolin esiin. Keho tuntui olevan ihan jumissa, erityisesti selkä ja niska. Tein vähän pidemmän päivän kun flow oli päällä ja tultuani kotiin kuuden jälkeen lämpö oli kuitenkin normaali 36,5 vaikka paleli. Päätinpä siis tehdä pienen kevyen 14 min treenin rauhallisella tahdilla... Tehdessä oli hyvä fiilis eikä jaksamisongelmia, mutta heti treenin jälkeen tuli hyvin kipeä olo... Seisoin suihkussa ties kuinka kauan kun lämpö ei vaan millään meinannut tarttua luihin ja ytimiin. Sitten kehon lämpötila olikin pompsahtanut tunnin päästä jo 38 asteeseen. Sinänsä mulla oli ihan hyvä olla, että ei tärisyttänyt tai paleltanut liikaa kun olin saanut treenillä ja suihkulla nostettua lämpötilaa ilman "kehon efforttia". Niska oli kyllä todella kipeä ja vähän oli yleistä jomotusta. Otin serrapeptaasia, magnesiumia ja C-vitamiinia (lähes 1000% päivän saantisuosituksesta, 0.75 g) ja katselin vähän sarjoja ennen nukkumaanmenoa.

Tilasin koiralle serrapeptaasia, C-vitamiinia ja magnesiumia hierojan ehdotuksesta, mutta päädyinpä itsekin käyttämään noita + maitohappobakteereja...

Tuo serrapeptaasi on kyllä erikoinen uusi tuttavuus. Viralliselta nimeltään serrapeptidaasi on siis entsyymi, joka hajottaa kuollutta ja tulehdusperäistä fibriinikudosta. Se löydettiin alunperin silkkitoukan ruoansulatuselimistöstä. Serratia E15 bakteeri tuottaa serrapeptaasia ja nykyisin ainetta valmistetaan käymismenetelmällä, jotta toukkia ei enää tarvitse vahingoittaa.

"Serrapeptaasilla on kyky hajottaa sairasta, kuollutta kudosta entsymaattisen prosessin avulla, mutta se ei koske terveeseen, elävään kudokseen. Serrapeptaasi hajottaa vain fibriiniä sisältävää kudosta ja siitä johtuen se on erittäin tehokas kystia, valtimoihin kertyvää plakkia ja verisuonitukoksia vastaan. Serrapeptaasilla on myös voimakas anti-inflammatorinen eli tulehduksia estävä vaikutus kuitenkin täysin ilman haitallisia sivuvaikutuksia. - - Serrapeptaasilla on kyky estää tulehduksia muuttamatta prostaglandiinihormonien toimintaa, eikä se myöskään vahingoita mahan ja suoliston limakalvojen muodostumiselle tärkeitä hormonaalisia tapahtumia. Juuri näihin syihin perustuen serrapeptaasia pidetään yhtenä parhaista tulehdusperäisen kivun lievittäjistä. - - Serrapeptaasi toimii tehokkaasti myös niveltulehduksissa ja helpottaa tulehduksen ja kivun lievittymisen myötä myös nivelen liikkuvuutta." (Hippi)lähde.

Toisin sanoen: serrapeptaasin luvataan toimivan lukemattomiin vaivoihin.

Tämän innoittamana päädyin tietysti tutkimaan onko entsyymistä tehty vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta, joka osoittaisi terveyshyötyjä. Yllätyinkin, että muualla maailmassa entsyymiä käytetään erityisesti leikkausten jälkeen vähentämään turvotusta ja kipua. Perusperiaate on ilmeisesti, että entsyymi auttaa rikkomaan proteiinia, jolloin tulehdus (ja mahdollinen mätä) vähenevät. Wikipedia sanoo positiivisia vaikutuksia osoittaneiden tutkimusten olleen huonolaatuisia, mutta ainakin abstrakteja tarkastelemalla löytyy esim. "- - in a prospective, intra-individual, randomized, double-blind, cross-over study." metodia. Tuossa muutama abstrakti, jotka tsekkasin:
Breat engorgement
Postoperative swelling
Removal of molar
Antrotomy for chronic empyema

Joka tapauksessa tulin siihen tulokseen, että aineesta ei ole todettu haittoja, joten sama sitten vaikka vetää plasebona. Niinpä otin yhden 100.000 U vahvuisen pillerin ja buranan, ja menin unille.

Aamulla herätessäni olo oli mainio ja kuume kadonnut. Kotiin täytyi kuitenkin jäädä siltä varalta, että kuume päättäisi taas nousta. Kirjoittaessani tätä klo 16 olo on edelleen hyvä ja niskakivut hävinneet lähes kokonaan, mitä nyt hieman päätä jomottaa (sen verran piti töitä tehdä että otin yhden Skype-palaverin). En väitä, että serrapeptaasi paransi minut - luultavasti vastustuskykyni oli jo valmiiksi hyvä ja unen aikana virus saatiin handlattua. Mutta kyllähän siitä aina tulee sellainen primitiivinen päätelmä, että kun otat mitä ainetta tahansa x ja olo paranee, että aineella on vaikutusta. Varsinkin kun asuinkumppani kärsii kolme päivää ja itse kolme tuntia... Sanotaanko näin, että ottaisin toistekin (ja taidan ottaa vielä toisen pillerin nyt), mutta aina kun käytetään tuollaisia biologisia agentteja niin en vetäisi kuin kuuriluontoisesti.

Onko teillä kokemuksia serrapeptaasista tai muusta "luontaistuotteesta"?

Fitnesskuvauksen valmistelut + paras itseruskettava

Onni on uudet treenivaatteet <3 Housut ja toppi Adidakselta.

Perjantaina pidetiin valokuvaus/videointisessio valokuvaajan + assarin kanssa ja viikko menikin sitä suunnitellessa. Materiaali tulee siis uusia nettisivujani varten, jotka julkaistaan vuodenvaihteeseen mennessä! Jeee it's gonna be awesoooome, you just wait! ;)

"Fitnesskuvauksia" varten pitää ottaa huomioon aina muutama juttu. Ensinnäkin pitää tietysti karistella turhat rasvat ja nesteet pois, jotta näyttää mahdollisimman hyvältä. Ruokavaliota ei kuitenkaan kannata vetää överiksi (kamala dieetti päälle) juuri ennen kuvausta, sillä kroppa voi mennä siitä sekaisin ja näyttää entistä karmeammalta. Itse noudatin suunnilleen dieettiohjelmaani parin viikon ajan ja 1,5 kg lähtikin kivasti pois vaikka herkuttelinkin välillä. Toki olen myös lisännyt kävelyn määrää metsässä koiran kanssa aika reippaasti.

Toinen juttu on, että kroppa näyttää paremmalta ruskettuneena. Salamat ottavat muutenkin väriä pois kuvauksessa, joten pohjalla kannattaa olla vähän ruskeampi iho. Jos haluaa päästä helpolla niin suihkurusketus on varmasti paras, mutta itse valitsin itseruskettavan vaahdon. Olin lukenut paljon hyvää Vita Liberata -merkistä ja etsinkin medium-sävyisen moussen Sokokselta käsiini. Phenomenal taisi maksaa jotain yli 40 euroa ja kinnas n. 7 euroa, että onhan se hintavaa, mutta rusketuksen luvataan pysyvän jopa 2-3 viikkoa ja pullosta riittää toki useisiin käyttökertoihin.

Onneksi olin lukenut, että vaahtoa ei missään nimessä kannata levittää ilman kinnasta. Vaahto kuivui oikeasti ihan muutamassa sekunnissa levityksen jälkeen! Vaahdossa on hieman merkkiväriä, jotta on helpompi nähdä mihin asti tuotetta on levittänyt. Kintaalla levitys sujui näppärästi ja vaatteet pystyi heittämään päälle heti kun koko kroppa oli käyty läpi. Sitten jännitinkin lopputulosta, että tuleeko raitoja ja onko sävy kellertävä... Itseruskettavan "käymistuoksua" on yritetty hävittää tässä tuotteessa, ja tosiaankin se oli paljon miedompi kuin muissa mitä olen kokeillut. Plussaa myös luomuainesosista!

Lopputulos yllätti todella positiivisesti, sillä en löytänyt rantuja MISTÄÄN. Vaikka tosiaan ne vaatteet olivat heti päällä levityksen jälkeen. Jes, ei enää alasti hengailua! :P Rusketus oli myös kivan sävyinen eikä liian kellertävä. Medium-sävy oli ehkä liian vaalea omaan käyttötarkoitukseeni, joten jatkossa kokeilisin darkkia: nyt levitin tuotetta kaksi kertaa.

(Kuvauspäivää varten järjestelin "backstagelle" treeniasuja valmiiksi nopeaa vaihtoa varten. Lopulta en käyttänyt kuin kolmea eri asua, mutta vaihtoehtoja on hyvä olla sillä onnistuin esim. töhrimään keltaisen treenitopin meikilläni! Valokuvaukseen ei kannata yleensä valita kauhean mustia asuja.)

Kolmas asia on viime hetken valmistelu, eli kuvausta edeltävänä päivänä pitäisi alkaa vähentää veden nauttimista ja kuvauksissa juoda vain suuta kostutellen. Kaikkea turvottavaa (vehnä) kannattaa vältellä, ja iltapalaksi söinkin salaatin ennen kuvauspäivää. Kaksi tuntia ennen kuvausta kannattaa syödä pieni määrä ei-kuitupitoista hiilaria ja nauttia vähän nestettä sen kanssa, jotta lihakset olisivat parhaimmillaan. Parhaan pumpin saa päälle pienillä painoilla ja isoilla toistomäärillä, mutta itseään ei kannata väsyttää jotta jaksaa pullistella kuvauksissa. Itseltä jäi pumppailuvaihe kokonaan pois, koska ei se lihasten esittely nyt ollut pääasia ja piti säästellä voimia treenin kuvaukseen.

Kuvasimme myös yhden uuden HIIT-treenin videolle: ensin kokovartalokuvaa ja sitten lähikuvaa, ja niitä yhdistellään ehkä jonkinlaiseksi trailerivideoksi. Käytin ylläolevaa isoa pahvitaulua kuvauksessa, jotta näin nopeasti taukojen aikana mikä liike on seuraavana. Kuvasimme 20 s työtä 10 s lepoa x 20 ja hiki tuli kymmenessä minuutissakin! Sitten jouduin punnertamaan kunnes hikeä tippui ihan KUNNOLLA treenimatolle - siitä on kai tulossa lähikuvaa hidastettuna :D Huh!

Ikävä kyllä mulla tuntui taas kaularangan välilevyn pullistuman oireilua tuossa juuri kuvausten aikoihin vasemmassa lavassa, ja kiireessä en ehtinyt tehdä harjoitusohjelmaani korjaamaan tilannetta. Olisi tietenkin pitänyt vain levätä, mutta tilanne oli mikä oli ja kovaa tuli punnerrettua... Lauantaina otin sitten päivällä yhden vanhoista tulehduskipulääkkeistäni ja tehtyäni illalla harjoitusohjelman läpi kivut hävisivät. Joko kaksi viimeistä liikettä ovat tehokkaimmat juuri minun ongelmaani tai sitten siihen mennessä on saatu asentoa korjattua hyvin, mutta tuntuu että aina staattisen ekstension ja nilkkojen puristuksen jälkeen kipu häviää.

Ciao, mukavaa viikkoa! Me nautittiin lauantaina Hitonhaudalla kävelystä parisen tuntia: