 |
| 120 g kanaa |
Onpas outo kuva, siellä mietitään... ;) Meinasin ensin pistää replyä kommenteissa esitettyyn kysymykseen, mutta sitten totesin että on tämä ihan postauksen arvoinen asia. Eli mitenkäs sitten jos ravintoloissa syöminen vaan kuuluu elämään, eikä ruokia ole mahdollista ottaa mukaan. Miten oppia arvioimaan annoksia?
Ensinnäkin, suosittelen edelleen punnitsemaan ruoat ainakin kuukauden ajan jos se vain suinkin on mahdollista. Jos fitneksessä kisaavat lentoemännätkin pystyvät ottamaan pitkille työmatkoilleen arsenaalin eväitä, vaikka hotellissa ei ole edes minibaaria, niin oletko varma ettet itse pysty? Nykyään on jopa tosi hyvännäköisiä kasseja/reppuja/laukkuja ihan vaan eväiden kantamista varten, että rasiat pysyvät viileinä. Idea ei todellakaan ole punnita ruokia koko loppuelämän, vaan se että silmä oppii arvioimaan miltä tietty määrä lihaa, hiilareita tai kasviksia näyttää lautasella.
No sitten seuraava vaihtoehto, tullaan yllä olevaan kuvaan. Nyrkkisääntönä (heh heh) voidaan pitää, että lihaa/kalaa/kanaa on lautasella oman kämmenen kokoinen määrä. Myöskin paksuudessa, joten kanan rintafileessä tämä tarkoittaa yleensä aika lähellä 1½ rintafilettä. Miehet saavat laittaa kaksi kämmentä jos treenaavat kovaa, muuten riittää 1,5 kämmentä. Jauheliha ja muu silppu onkin sitten eri juttu, heittäkääs villi veikkaus paljonko alla oleva jauheliha painaa?
...80 grammaa. Silputtu liha ei tietenkään ole yhtä kiinteästi kasassa, joten sitä tarvitaan leveämpi keko lautaselle.
On hyvä yrittää miettiä aktiivisuuttaan ja yrittää ajoittaa hiilaripitoisimmat ateriat sen jälkeiseen aikaan kun on treenannut/liikkunut enemmän. Jos noudattaa dieettiohjelmaa niin kerralla saa vetää treenin jälkeen jopa 4-5 perunaa, mutta jos jakaa hiilarit pääaterioille niin se tekee pari perunaa. Riisin arviointi onkin sitten vaikeampaa: dieettiohjelmassa ei riitä edes lautasmallin mukainen 1/4 lautasesta, vaan määrä alkaa lähestyä puolta lautasta (mikä tuottaa meikäläiselle vaikeuksia). Puoli kiloa salaattia on aika lailla lautasmallin mukaan reipas keko ½ lautasesta. Wok ym. vihanneksia käytettäessä täytä puolikkaasta lautasesta n. 2/3.
Ravintoloissa kannattaa tutkia alkupaloja ja side dishejä, sillä niistä saa usein koottua ihan terveellisiä annoksia jos ei joka kerta halua valita salaattiannosta pääruoaksi. Kannattaa myös rohkeasti kysyä voiko ranskalaiset vaihtaa salaattiin tai uuniperunaan, tai voiko jostain pääruoasta tilata puolitetun "lasten" annoksen ja ottaa kylkeen side saladin. Ravintoloissa on asiakaspalvelijoita, joiden tehtävä on palvella asiakkaita... ;) Ei kannata olla liian ujo. Tietysti jos saat hyvää palvelua niin kannattaa jättää euro tai pari tippiä ekstravaivasta, niin saat toistekin hyvää palvelua.
Ainakin minun ikäpolveeni on jotenkin vielä iskostunut sellainen "lautanen syödään tyhjäksi" ja "syödään koko rahalla" periaate, josta kannattaa kyllä opetella luopumaan. Tarkkaile milloin olet kylläinen ja lopeta siihen. No joo, meni joitain euroja hukkaan kun et syönyt tuota toista tortillaa, mutta ajattele sitä sijoituksena astetta paremman näköiseen kroppaan ja terveempään olemukseen. Ei ne Afrikan lapset siitä pulskistu, että sinä syöt lautasen tyhjäksi. Itse tunnistan ainakin lihan suhteen, että vaikka maha on jo täynnä niin miettii että nyt menee tuo loppu "hukkaan" ja siksi täytyy jaksaa vielä.
Hara hachi bu on kungfutselainen oppi "syö kunnes olet 80% täynnä". Mielestäni nyky-yhteiskunta isoine annoskokoineen voisi ottaa tästä mallia. Kun en elä dieettiohjelman mukaan käytän itse ~20 min "sääntöä" kylläisyydentunteen saapumisesta aivoihin. (Oikeastihan kyseessä on monimutkaisempi prosessi: heti kun ruoka alkaa täyttää mahalaukkua, nälän tunteen aiheuttavan greliini-hormonin erittyminen lakkaa, mikä jo sinänsä vähentää ruokahalua ym. ym...) Eli jos normaalin kokoisen ruoka-annoksen jälkeen minulla on vielä nälkä, juon vettä ja odotan 20-30 minuuttia. Jos keho todellakin tämän jälkeen vielä viestii nälästä on ihan ok syödä lisää (terveellistä) ruokaa. Kannattaa myös muistaa vanha hyvä vinkki rauhallisesta tahdista syömisessä.
Dieetti voi toimia myös hyvänä herätyksenä siitä, miltä oikea nälkä tuntuu. Kun ei voikaan kipaista jääkaapille ottamaan jotain pientä, vaan pitää odottaa seuraavaa ateriaa. Itselleni tuli juuri tällainen herätys yhtenä dieettipäivänä keväällä, kun liikuin tosi paljon ja kroppa vaan huusi koko päivän että RUOKAA. Silloin tiesin tasan tarkkaan että nyt ei tee MIELI vaan nyt on TARVE. Ja silloin pitää syödä :)
