Näytetään tekstit, joissa on tunniste reseptit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reseptit. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Poached chicken + omena-kana-naput (vhh)

Lopputulos on mehukas eikä todellakaan kuiva!

Broileri/kana on todellista fitnessruokaa, sillä siinä on vähän rasvaa mutta paljon proteiinia. Totuus on kuitenkin se, että ellei valmistuksessa käytä rasvaa (ja vaikka käyttäisikin) lopputulos on usein kuiva. Ja mauton. Ainakin kuiva. Erityisesti jos ruokaa erehtyy myöhemmin lämmittämään mikrossa.

Esittelen teille siis poached chickenin eli haudutetun kanan. Tai salametsästetyn, hih... Niin helppo, täysin rasvaton ja maistuva lopputulos jota voi käyttää usean päivän ajan mitä erilaisempiin ruokiin!

Aineet:
- Broilerin/kanan maustamattomia rintafileitä
- Mausteita (suola, pippuri, paprika, chili ym. kanamausteet mieltymysten mukaan)

Keitä iso kattilallinen vettä kiehumispisteeseen. Itse käytän vedenkeitintä, jolloin tapahtuma nopeutuu entisestään. Laita rintafileet kiehuvaan veteen ILMAN SUOLAA ja pidä huolta, että kaikki fileet peittyvät veden alle. Keitä fileitä 7 minuttia (tai 8 minuttia jos ne ovat kovin isoja):


Ota kattila pois levyltä ja jätä fileet veteen kannen alle hautumaan vielä 8 minuutiksi.

Nostele fileet tämän jälkeen lautaselle ja peitä foliolla. Älä leikkaa vielä fileitä! Ne kypsentyvät edelleen. Anna fileiden jäähtyä folion alla:


Tämän jälkeen revi fileet paloiksi käyttäen haarukkaa ja käsiä. Mausta lopputulos haluamallasi tavalla, itse tykkään laittaa sekaan myös lorauksen oliiviöljyä pitämään mausteet kiinni lihassa. Sitten vaan mielikuvitus kehiin: tee kanasalaatti, kanakeitto tai vaikkapa tyylikkäitä omena-kana naposteltavia.


OMENA-KANA-NAPUT (vhh)


Aineet:
- Haudutettuja kanafileitä revittynä (maustettu) 
- Cashew-pähkinä & kuivattu karpalo -sekoitusta (tms., esim. karpaloiden tilalla rusinoita tai tuoreita viinirypäleitä)
- Aurajuustomurua
- Turkkilaista jogurttia / kermaviiliä / sour creamia / majoneesia tms.

Sekoita pähkinät, karpalot ja aurajuustomuru kanan kanssa:


Lisää joukkoon ja sekoita vain sellainen pieni nokare turkkilaista jogurttia tms., että aines pysyy hieman kasassa. Lusikoi omenaviipaleiden päälle ja tarjoile joko itselle tai vieraille! Jos Panukin kerran tykkää näistä, niin resepti on myös miestestattu. Jos tarjoat vieraille, niin yritä olla mättämättä yhtä paljon kanaa omenaviipaleiden päälle kuin itse laitan... ;) Vähän helpompi syödä.


Loput haudutetut kanat laitoin keittoon:



Mukavaa pääsiäistä! Meidän porukka lähteekin Lappiin Saariselälle vähän hiihtelemään ja laskettelemaan :)

perjantai 27. maaliskuuta 2015

No-Knead Bread


Leipä jota ei tarvitse vaivata, maailman helpoin leipä, pataleipä. Tämähän ei ole mikään uusi juttu, mutta villitys meni ainakin minulta ohi. Itse nautin leipää hyvin vähän - en siksi etten sitä rakastaisi, vaan että hiilareita säätelemällä pysyy helpommin timmissä kunnossa. Periaatteenani on, että aamupalan jälkeiset ateriat sisältävät vähän hiilaria, mutta treenin jälkeisessä ateriassa niitä saa olla reilummin. Leivästä on siten tullut minulle "herkku", johon mielellään ostankin kalliimpaa leikkelettä ym. (kylmäsavutuotteet) kun paloja tulee syötyä vain 1-2 päivässä.

Tähän leipään ei tarvita erikoisia aineksia eikä paljon työtä, vain paljon aikaa. Resepti on Jim Laheylta, Sullivan Street Bakeryn leipurilta. Valitettavasti versio ei luultavasti toimi (ainakaan yhtä hyvin) gluteenittomana, sillä gluteeni nimenomaan tekee ihanan sitkoksen leipään.

Aineet:
- 7,25 dl jauhoja
- ¼ tl pikahiivaa
- 1¼ tl suolaa
- 3,9 dl vettä 

Tarvitset myös uunin kestävän kannellisen padan tms.

Sekoita suola jauhoihin. Itse käytin n. 5 dl vehnäjauhoja, 1 dl ruisjauhoja ja 1 dl kauraleseitä, mutta mitä suurempi on vehnän osuus sitä kuohkeampi ja pehmeämpi leivästä tulee sisältä. Lisää lämpimään veteen pikahiiva ja kaada jauhojen sekaan. Sekoita pikaisesti käsin, mutta älä vaivaa. Lopputuloksen täytyy jäädä selvästi löysäksi! Jouduin itse lisäämään vielä vettä n. 1-2 dl koska leseet imivät itseensä vettä.

Laita astian päälle muovikelmu ja anna levätä 12-18 tuntia. Mielellään se 18 h.


12 h takana

Homma etenee kuten pitää, jos huomaat pientä kuplintaa taikinan pinnassa loppuvaiheessa. Ripottele jauhoja pöydälle ja taittele taikina pari kertaa itsensä päälle. Laita möykky tämän jälkeen vielä vartiksi muovikelmun sisään kohoamaan.

Tämän jälkeen taittele taas taikina pari kertaa ja tee siitä pallomaisempi. Laita PELLAVAliinan päälle jauhoja, leipä liinan päälle ja ripottele vielä hieman jauhoja pintaan. Itse ripottelin myös vehnäleseitä ja vähän seesaminsiemeniä. Anna taikinan kohota liinan alla vielä 2 tuntia.



Kun taikina on ollut n. 1 h 30 min - 1 h 45 min liinan alla, laita pata kansineen uuniin ja uuni lämpenemään 230 asteeseen. Kun taikina on ollut sen 2 h liinan alla, laita taikina pataan, kansi päälle ja uuniin. Paista 30 minuuttia. Tämän jälkeen ota kansi pois ja paista vielä 15-30 min niin että leipään tulee kaunis ruskea pinta.

Ota leipä pois padasta ja jäähdytä ritilän päällä. Herkku on valmis! Kuori on kannellisen padan ansiosta kova ja melko paksu, mutta sisus on ihanan pehmeä.



Itse halusin vähän lisää ravintoarvoja, joten ruista ja leseitä käyttämällä sisuksesta ei tullut niin höttöä :) Nam!

P.S. Jos jauhelihakastiketta jää yli, se on kätevä laittaa puolikkaan myskikurpitsan tyhjään siemenkotaan!

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Myskikurpitsaa pekonilla


Mikä ihmeen myskikurpitsa? Butternut squash! Ellet tiennyt, nyt on myskikurpitsan sesonki. Älä huoli, en minäkään tiennyt... Onneksi paikallisesta Citymarketista löytyi useita kauniita myskikurpitsoja, jotta pääsin toteuttamaan tätä englanniksi löytämääni superhelppoa ja hyvää reseptiä. Arvostan simppeleitä reseptejä ja ruokia jotka tekeytyvät uunissa (ei tarvitse vahtia), joten tämä ruoka onnistuu varmasti keskinkertaiseltakin kokilta ;)  Et tarvitse edes mitään mausteita!

Aineet:
- 1 myskikurpitsa
- 1-2 pakettia pekonia (riippuen miten tuhtia ruokaa haluaa)

Laita uuni lämpenemään n. 205 °C ja pilko myskikurpitsa paloiksi, jotka ovat n. 2,5 cm paksuja. Yksi hyvä tapa on puolittaa myskikurpitsa pituussuunnassa, jolloin alhaalla olevan siemenkodan voi kauhoa helposti pois. Muista poistaa myös kuori.

Panun tyylinäyte

Kääri palojen ympärille pekonia. Itse käytin puolikkaan (pituussuunnassa halkaistu) pekonin yhteen palaan, mutta jos ei pelkää kaloreita niin kokonainenkin on sallittu käyttää. Puolitettuna yksi pekonipaketti riittää hyvin yhdelle myskikurpitsalle, mutta jos käytät enemmän tarvitset kaksi pakettia pekonia. Jos Citymarketissamme olisi ollut pekonia missä on vain 10% rasvaa olisin ostanut sitä, mutta nyt mentiin normaalilla pekonilla.


Avain täydelliseen lopputulokseen on grilliritilä. Haluat pekonista rapean ja myskikurpitsasta rapean ulkopuolelta, mutta pehmeän sisältä. Siksi on tärkeää, etteivät palaset lillu rasvassa paistamisen ajan. Itse käytin kuvissa näkyvää astiaa kun en jaksanut kaivaa ritilää varastosta, mutta hieman enemmän rasvaa olisi voinut vielä valua pois. En tiedä toimisiko normaali voideltu ritilä jopa paremmin, jos alla pitää syvää uunilevyä missä on voipaperi.

Paista palasia 30-40 minuttia. Puolen tunnin jälkeen kannattaa vähitellen kokeilla haarukalla myskikurpitsan kypsyyttä - kun haarukka menee helposti sisään, ruoka on valmis.


Enjoy! Myskikurpitsa maistuu hieman samanlaiselta kuin bataatti, mutta siinä on puolet vähemmän kaloreita. Toimii hyvin myös sunnuntain myöhäisellä aamiaisella munakkaan ja tuoreen ananaksen seurana:

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Porsaita äidin oomme kaikki

Possu mureutuu ihanasti savipadassa pari tuntia hauduttelemalla


Joulu lähestyy ja meikäläinen on siitä kovin innoissaan! Lähinnä loman, rentoutumisen ja vain rauhassa olemisen vuoksi. Aluksi vietetään joulua anopin ja äidin ruokapatojen äärellä, ja sitten 1,5 viikon ajan köllötellään Miami Beachilla sekä Bahamasaarilla oman kullan kanssa... <3 Aijai. Vielä kun ensi tiistaihin jaksaisi painaa. Meillä muuten syödään kotona kalkkunaa jouluna, se on niiiiin hyvää ja vieläpä vähärasvaista!

Tämä vuosi on ollut päätä huimaava työhommien suhteen ja olenkin tainnut esiintyä neljässä kongressissa, joista kaksi oli ulkomailla Kööpenhaminassa ja Kreetalla. Saksassakin tuli käytyä opettamassa viikon verran Nordhausenissa. Kesäloma meni lähinnä pihahommissa kun laitettiin takapiha kuosiin ja pystytettiin meluvalli tulevaa rekkaliikennettä silmällä pitäen, joten silloinkaan ei päässyt täysillä rentoutumaan. Milanossa tuli kyllä lomailtua pidennetty viikonloppu keväällä.

Tutkimuksen teossa on ollut pitkiä mittauspäiviä kun asiakkaat pääsevät terapiaan usein vasta omien töiden jälkeen. Jossain välissä on myös yritetty kirjoittaa artikkeleita ja edistää väitöskirjaa... Viime viikolla kun joululahjojen hankkiminen ja tulevan lomareissun käytännön asiat vielä kaatuivat päälle, stressi alkoi tuntua muunakin kuin väsymyksenä: alan nimittäin saamaan sydämen lisälyöntejä jos olen ollut kuormittunut jonkin aikaa. Univaje ja kofeiini pahentavat tilannetta. Kehon toipumista ei ole edistänyt se, että olen viime aikoina tehnyt todella rankkoja treenejä, esim. 3 kpl puolen tunnin HIT settejä. Näin psykologina pitäisi yrittää tajuta, että jos stressiä alkaa olla pidempi jakso, niin kehoa ei kannata rasittaa liikaa urheilulla. Se on totta, että liikunta lievittää stressiä noin yleisesti ja akuutissa stressissä, mutta jokainen rankka liikuntasuoritus on kuitenkin "stressi" myös elimistölle. Jos palautuminen on heikentynyt, siitä ei hyvä seuraa pitkällä tähtäimellä että treenaa viisi rankkaa treeniä viikossa. Siksi lyhyet, mutta intensiiviset treenit ovat parempia kun on pitkäaikaista henkistä kuormitusta - tai rauhallisempi pidempikestoinen voimajooga tms... Yleensä pitkäaikaisen kuormituksen huomaa ensin väsymyksenä, joka ei lähde nukkumalla. Tosin, näin kaamosaikaan niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan ;) Joululahjojen hankkimisen ja matkahommien varailujen jälkeen stressikin helpotti ja nyt on jo helpompi olla.




Oli mulla joku varsinainen aihekin tässä alunperin, eli siis ajattelin muistuttaa että jos naudan jauheliha, broileri ja lohi alkavat kyllästyttää ruokailussa, niin maailmassa on myös muitakin lihoja! Kuka muistaa kouluruokailun ällöttävän sitkeät ja jänteiset possukastikkeet? Ainakin itselleni ja näköjään myös Panulle on jäänyt niistä pitkäaikaiset traumat... Porsaansuikale on kuitenkin todella maukasta ja mureaa kun sen kypsentämiseen varaa reilusti aikaa. Itse ostan yleensä 300-400 g marinoitua ja 500-600 g maustamatonta marinoimatonta porsaansuikaletta sekoittaen ne, jos rasvan määrällä ei ole niin väliä.

Helppo possu a'la Anu
- Laita porsaansuikaleet pannulle ruskistumaan ja pilko joukkoon 1-2 sipulia (voi laittaa lisäksi myös suikaloitua paprikaa)
- Mausta mielesi mukaan
- Kaada kevyesti ruskistuneet suikaleet+sipulit uunin kestävään pataan ja lisää sekaan purkki kermaa. Kaada joukkoon vettä kunnes liha peittyy juuri ja juuri nesteeseen.
- Koko komeus uuniin 175 astetta ja haudutetaan pari tuntia. Avot!

Tämän ruoan kanssa ei aika ole niin justiinsa, liha on sitä mureampaa mitä kauemmin sitä pitää. Possu onnistuu hyvin myös liedellä hauduttaen ja niin se usein valmistetaankin, mutta minusta uuni on vaan helpoin.

Tämän aterian kylkeen sopivat hyvit esim. tuoresalaatti ja dieettiohjelmassa esitellyt veneperunat:



Mulla on kunnon arsenaalit Kreikasta, aina kun sinne eksyn ostan parasta mahdollista luomu extra virgin oliiviöljyä matkaani sekä tietysti mausteita (Kreikan mausteista jopa näkee kasvien osia eikä vain pelkkää jauhetta ja keinotekoisia makuaineita...). Ruoka on ylipäätään mielestäni sellainen asia, missä ei kannata venyttää penniä. Panostaminen laadukkaisiin tuoreisiin raaka-aineisiin ei ole halpaa, mutta se on oman (ja perheen) terveyden ja koko elinkaaren kannalta parasta. Jos minulla olisi lapsia, en rehellisesti sanottuna syöttäisi heille esim. nakkeja, valmislihapullia tai nugetteja ellei olisi jostain syystä aivan pakko. Tajusin tässä yksi päivä että en aktiivisesti välttele prosessoitua ruokaa vaan siitä on tullut elämäntapa - se että ottaisin evääksi kaupasta jonkun valmisruoan on yhtä todennäköistä kuin että pukeutuisin heinäkuussa rannalla laskettelupukuun. Mahdollista, mutta ei todennäköistä :D Jos minun täytyy saada pikaisesti jotain ruokaa eikä mitään ole valmiina, syön esim. hedelmiä ja pähkinöitä.




Viime vuonna uutisoitiin, että joka kolmas syö valmisruokaa viikottain. Tähän tosin lasketaan ilmeisesti karjalanpiirakat ja pakastevihannekset (wat? pelkät kukkakaalit?). Eniten eineksiä kuluttavat lapsiperheet, mikä kyllä nostattaa hiuskarvat pystyyn. Ei sillä, ymmärtäähän sen että kiire on jumalaton ja joskus se lapsi vaan ei suostu syömään muuta kuin ruoka-ainetta X ja nyt ollaan jo myöhässä ja vaatteet pitäis pukea... Mutta kun tiedetään, että lapsuuden ruokatottumukset siirtyvät aikuisuuteen. Ylipaino siirtyy aikuisuuteen. Makuaisti tottuu esim. tiettyyn määrään suolaan ja tämä siirtyy aikuisuuteen. Runsas rasvan määrä ruoassa lisää mieltymystä rasvaisiin ruokiin ja siirtyy aikuisuuteen. Ei ihme, että vanhemmat ovat vähitellen nousemassa barrikadeille päivähoidon ruokienkin suhteen. Mieluummin minäkin antaisin lapseni syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä kuin juoda sokeripillimehun välipalalla. Fanaattiseksi ei tarvitse ryhtyä ja pääasia että kotona ruokatottumukset ovat terveellisiä, mutta aihe pistää kyllä mietityttämään.




Yllä olevassa iltapalakuvassa on leivällä meikäläisen einestä eli pippurimakrillia :D Kun en jaksa laittaa kalaa lämpimäksi ruoaksi, ostan jotain tällaista leivän päälle. Leikkeleissä valitsen aina korkeimmat lihapitoisuudet, valitettavasi eräissä merkeissä törmää esim. 60% lihapitoisuuteen kalkkunassakin että tarkkana saa olla.

Tässäpä taas vähän ruokahöpinää, kommentteja ja mielipiteitä aiheesta saa jättää alle. Mitenkäs sivukorpin harjoittelu sujuu? Yllättävää kyllä, asennossa on näköjään mahdollista pysyä ihan näin harjoittelun alkuvaiheessakin. Normaalin korpin treenauksesta on ollut varmasti hyötyä tasapainon kannalta. Yllättävän rankka liike kyllä tuo sivukorppi, treenaa erityisesti ranteita, vatsoja ja toki käsiä. Sivuvatsat huutaa joulun kunniaksi hoosianna Daavidin poika! Haha.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Mix 'n' match salaatti - ruokavalion peruskivi



Salaatti. Ah, miten sitä rakastankaan! Kuten olen täällä jo aiemmin avautunut, musta vaan ei ole puputtamaan pakastewokvihanneksia... Tämä olkoon ainoa nirsoiluni ruoan kanssa. Koska pyrin syömään n. 600-700 g kasviksia päivässä, teen luonnollisesti paljon salaattia (puoli kiloa lounaalla, puoli kiloa päivällisellä ja iltapalalla vielä yksi tomaatti + 100 g kurkkua). Tällöin on tärkeää, että käyttää erilaisia lisukkeita ettei touhuun kyllästy. Ajattelin nyt jakaa vinkkini hyvään salaattiin ja kertoa perusaineosani + mitä vaihtelen.

Perusaineet:


1. Kaksi erilaista salaattilajia, toinen mielellään toista tummempi esteettisen ulkonäön vuoksi. Myös tekstuuria kannattaa vaihdella, esim. toisessa enemmän kaalimaista "purtavaa" ja toinen enemmän lehtisalaatin tyylinen.
Kaksi mainitsemisen arvoista superfood suosikkia:
Baby pinaatti
Pinaatti sisältää runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja proteiineja, JA kasvattaa lihaksia! Tämä johtuu nitraateista. Pinaatin sisältämät kartenoidit, luteiini ja zeaxantini ovat vahvoja antioksidantteja ja suojaavat varsinkin silmien sarveiskalvoa lyhyiltä valoaalloilta ja hapettumiselta. Tutkimuksen mukaan eniten pinaattia käyttävillä oli 85 % vähemmän sarveiskalvon solujen rappeutumistautia kuin vähiten käyttävillä! Pinaatti sisältää kuitenkin oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia, joten sitä ei kannata välttämättä syödä joka päivä tai paljon kerralla. Moderation in everything.
Lehtikaali
Olin ihan innoissani kun lehtikaali eli englanniksi kale saapui lopulta cittariin - tiesitkö, että sen energiasisällöstä 39% tulee proteiineista?! Lehtikaalissa on paljon rautaa ja C-vitamiinia, sekä karoteenia, kalsiumia ja proteiineja. Itse tavarassa on myös paljon purtavaa, joten suosittelen että lehtikaalia ei kannata laittaa kovin paljon salaattiin. Vinkki: lehtikaalista voi myös tehdä terveellisiä sipsejä uunissa lisäämällä mausteita ;)

Lehtikaali


2. Kurkku
3. Kirsikka/miniluumutomaatit. En vaan arvosta normaaleja isoja tomaatteja salaatissa - nesteet häviävät.
4. Keltainen/oranssi paprika. Värillä on väliä.

Oliiviöljy + jotain siemeniä salaatin päälle (esim. pannulla äkkiä paahdetut pinjansiemenet = NAM!). Jos haluat hifistellä niin tuoretta basilikaa hieman myös päälle.

Joskus täytyy hifistellä: avokadoa, marinoitua verigreippiä (mm. tuoretta minttua), halloumia ja paahdettuja cashew-pähkinöitä...

Mix 'n' match osio:


Eli mitä vielä voisi lisätä ja vaihdella salaatista toiseen.

- Meloni. Suosikkeja Cantaloupe ja hunajameloni, vesimelonia en niinkään käytä.
- Juustolastut (esim. Grana Padano) / Fetajuusto / Vuohenjuusto / Parmesan. Vähän!
- Pähkinät. Vaikka suolattunakin, mutta vähän!
- Kesäkurpitsa
- Aurinkokuivatut tomaatit
- Herkkusienet
- Pavut
- Idut / kikherneet
- Päärynä / omena tms. hedelmät
- Krutongit
- Punasipuli marinoituna (ks. alla)
- Avokado
- Kukkakaali / parsakaali (ei suosikkeja...)
- Oliivit (en itse pidä, joten en ikinä käytä)

Vinkki: taatelit + juusto yhdistelmä on herkku salaateissa! Rasvaisia tuotteita kannattaa käyttää vähän, vain makua antamaan/koristeeksi.



Marinoitu punasipuli:

Sipuli kannattaa ehdottomasti marinoida, jotta pahin kitkeryys häipyy. Samalla saa kastikkeen salaatille. Laita sipuli heti ennen salaatin valmistamista muhimaan marinadiin jos aiot käyttää sitä ainesosana. Mitä kauemmin se ehtii lillua, sitä parempi - vaikka yön yli. Itse käytän yleensä vain pienen sipulin salaattiin.

- 3 rkl oliiviöljyä
- 1,5 rkl balsamicoa / viinietikkaa tms... itse käytän usein vaaleaa balsamietikkaa
- loraus hunajaa
- ripaus suolaa ja sokeria (ja mustapippuria)

Viipaloi punasipuli ja laita lopputulokseen maustumaan. Kun salaatti on valmis, kaada koko komeus sen päälle.


Proteiinipuoli:


Eli mitä sitten lautaselle salaatin päälle. Kannattaa muistaa kultainen sääntö: oman kämmenen (ilman sormia) kokoinen köntti lihaa annoksessa naisille, miehille kaksi.

Nämä nyt ovat aika ilmiselviä:

- Kana (suosittelen erityisesti grillaamaan fileitä, jotka voi siivuttaa salaattiannosten päälle!)
- Jauheliha (kyllä, käy itse asiassa yllättävän hyvin)
- Kylmäsavulohi / tonnikala tms.
- Katkaravut
- Keitetty muna
- Paistettu halloumi (tai tofu tms., itse vaan en tykkää kuin halloumista). Ota kevytversio jos tavoitteena on kiristellä rasvaa pois.

Tässä grillattua broileria

Salaatti + liha(/proteiini) on peruslounas kiristelijälle. Entäs sitten jos haluaa syödä päivällisen/illallisen salaattiversiona (= se hiilariateria joka on treenin jälkeen, riippumatta ajankohdasta)? Jos laiskottaa, otan yksinkertaisesti kaksi paahdettua leipäpalaa, ehkä jopa laitan osan salaatista ja lihasta niiden päälle. Kvinoa on myös todella hyvä kylmänä salaatissa - en niinkään tykkää tuotteesta lämpimänä riisin korvikkeena. Valmista kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan (50 g raakana on sopiva annos kiristelijälle treenin jälkeen) ja sekoita lopuksi salaattiannokseen. Mikään ei estä myöskään lisäämästä salaattiin pastaa. Ja kesällä uudet perunathan maistuvat sellaisenaan ;) Meikä on pienestä asti ollut uusien perunoiden fani.

Tadaa, lounas muuttui illalliseksi ;) Paahdettua lämmintä maalaisleipää!

Ja sitten kun on kerran vuodessa rapujuhlat voi tehdä aidon kreikkalaisen salaatin ilman vihreitä heiniä, hyvästä fetasta ja Kreikasta tuodusta fetamausteesta! ;) Rasvasta viis.